Tämä vuosi on aiheuttanut kohtuuttoman paljon menetyksiä luovien alojen työntekijöille ja toimijoille (mm. Valtioneuvosto: Raportti. Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021). Samaan hengenvetoon ilmoitetaan kulttuurialalle kohdistuvista leikkauksista (Valtioneuvosto: Taide ja kulttuuri 2021). Ristiriitaiseksi tilanteen tekee se, että esimerkiksi Opetusministeriön vuonna 2009 ilmestyneessä julkaisussa, Kulttuuripoliittinen strategia 2020, painotetaan taidealan merkitystä lisääntyvälle luovuuden tarpeelle yhteiskunnan toimintakyvyn kehittämisen tukena (Opetusministeriö 2009).
Turhautumisen ja tekemättömyyden tunne on saanut aikaan minussa sen, että halusin gradussani syventää ymmärrystäni taiteen tuomista hyödyistä ihmiselle yksilön sekä yhteiskunnan tasolla. Olen laajentanut tietämystäni mm. luovuudesta, diversiteetin merkityksestä ja johtajuudesta. Välillä tiedon määrä ja ymmärryksen tarve on kasvanut liian suuriin mittasuhteisiin. Silloin vaellan metsään. Parhaassa tapauksessa näen valon puiden latvoissa ja tiedän, miten asioihin voisi vaikuttaa. Kiitollisuuteni metsiä kohtaan on ääretön.
Halusin paketoida tieteelliset löydökseni ja ajatukseni blogiin, jotta gradun kirjoitustyöstä tulee itselleni sekä myös teille jaettu kokonainen tarina. Toiveena on myös se, että tekstit herättävät keskustelua ja sen myötä tieto rikastuu. Olen kiitollinen kaikista kommenteista, mitkä tulevat niin yksityisinä viesteinä kuin tekstin alla olevaan komenttikenttäänkin.
Taidelähtöisellä ajattelulla on suuret vaikutusmahdollisuudet niin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa (mm. Venkula, J. 2011), kuin liiketalouden puolellakin (mm. Lewandowsa, K 2016; Schiuma, G. 2011). Vaikka emme pysty taiteen merkitystä luvuin ja kaavioin laskemaan, sen arvo näkyy sellaisissa paikoissa, joita emme edes välttämättä osaa suoraa yhdistää taiteen tuomiin hyötyihin. Taiteen arvo on siis mittaamaton, kuten usein kuullaan sanottavan.
Blogissani Taiteellinen maailma pääset tieteellisen tiedon lähteille, mutta avaan samalla myös joiltakin osin henkilökohtaisia ajatuksia ja kokemuksia taiteellisesta työskentelystäni vuosien varrelta. Mikäli löydät täältä jotain sellaista, mihin viittaat omassa toiminnassasi, toivon että teen sen hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Itse pyrin erottamaan omat ajatukset ja tieteelliset löydökset toisistaan, sillä tiedon havaitseminen ja todentaminen on vaatinut tekijöiltään aina suuren työn.
Toivon täällä esiin tuodun tieteellisen tiedon, avoimen pohdintani ja mahdollisesti niiden myötä syntyvien keskustelujen vahvistavan ja rakentavan vakaampaa pohjaa taiteelle pysyvänä sekä merkittävänä osana yhteiskuntamme tulevaisuuden suunnitelmia. Vaikka lähtönäkökulma on tämä, tarkotukseni ei ole kuitenkaan kirjoittaa vain taiteen tekemisen ja olemassaolon tärkeydestä. Tarkastelen taidemaailman toimintaa myös kehittävällä otteella esittämällä uusia näkökulmia tämän päivän taiteilijuuteen ja ehdottamalla ratkaisuja olemassa oleviin haasteisiin.
Tämän blogin julkaisuissa käytän valokuvataiteilija Niina Vehmaan ottamia, henkilökohtaisiin ajatuksiini ja kokemuksiini pohjautuvia kuvia. Olen suuresti kiitollinen hänelle ymmärryksestä ja intohimoisesta toteutustavasta, jonka myötä jokainen ruutu kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Toivon antoisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä Taiteellisen maailman parissa!
Terveisin
Eveliina Salonen
Lähteet:
Lewandowska, K. (2016). It’s not all about the profit: an analysis of changes in arts and business relations. Economics and Business Review. 2016. volume 2 (16) 1, 107-126.
Opetusministeriö. (2009). Kulttuuripolitiikan strategia 2020. Opetusministeriön julkaisuja 2009:12. Haettu 7.5.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75641/opm12.pdf?sequence=1. mm. sivu 15.
Schiuma, G. (2011). The Value of Arts in business. Italia. Cambridge University Press, 135, 1534-1538.
Valtion talousarvioselvitys. (2021). Raportti. Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021. Valtioneuvoston julkaisu. 2021:26. Haettu 7.5.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162973/VN_2021_26.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Valtion talousarvioselvitys. (2021) Taide ja kulttuuri. Haettu 7.5.2021. osoitteesta https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2021&lang=fi&maindoc=/2021/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:239:663:747:.
Venkula, J. (2011). Alussa oli teko IV. Taiteen välttämättömyydestä. Lyhty Ry. Books on Demand GmbH: Helsinki. esim. sivu 51.
