Aijasahon Tila

Historiaa

Aijasahon Tila on ollut Aapon suvulla jo neljän sukupolven ajan. Aapon isoisoisä Tobias osti tilan 1900-luvulla ja meni naimisiin Ainon, Aapon isoisoäidin kanssa. Aino menetti aviomiehensä hyvin nuorena auto-onnettomuudessa. Heidän poikansa Antti, josta piti tulla tilanjatkaja, kaatui traagisesti sodassa. Näin Aino jäi vastuuseen suuren tilan pyörittämisestä ja luotsasi menestyksekkäästi tilan yli vaikeiden aikojen.

Aino tunnettiin mestarillisesta lihanpalvuutaidoista sekä mämminpaiston eksperttinä, jota hän aikoinaan paistoi Aamiaistuvan leivinuunissa. Haasteita pelkäämätön ja järkähtämätön Aino on jättänyt tilalle paljon pohjalaista asennetta. Jälkipolvet ovat kertoneet muistoissaan, että hänen lempiharrastuksenaan oli hämärän hyssy, jota voisi tämän päivän tiedon valossa pitää mindfulnessin esiasteena: istutaan ja kuunnellaan hiljaisuutta.

Aijasahon Tilalla on sukupolvesta toiseen kehitetty tilan toimintaa ja haettu innovatiivisia ratkaisuja. Aapon isoisä Jussi salaojitti peltoja ensimmäisenä Keski-Suomessa ja päärakennuksen lattialämmitys oli ensimmäisiä Suomessa.

Tilalla on ollut Aapon nuoruudessa palkittua Limousin-lihakarjaa sekä lihasikoja. Tilan toiminta ja pinta-ala on omistus- sekä uusien vuokrapeltojen myötä laajentunut merkittävästi edellisten sukupolvien aikana. Tällä hetkellä päätavoitteena on tuottaa puhdasta suomalaista viljaa panostaen maanviljelyn ympäristöystävällisyyteen. Aurinkopaneelit ja uusiutuvan polttoaineen käyttö sekä peltomaiden kunnossapito ja kiertoviljely ovat hyviä esimerkkejä tilan toiminnan muuttamisesta päästöttömämpään toimintamalliin.

Intohimona maanviljely

 

Aijasahon Tilalla viljellään tänä päivänä puhtaasti tuotettua siemenviljaa noin 180 hehtaarin alalla. Peltoja omistuksessa on noin 70 hehtaaria ja loput ovat vuokrapeltoja, jotka sijaitsevat Oravasaareen kylässä ja Toivakassa. Viljelykasveina viime vuosina ovat olleet ruis, ohra, vehnä, kaura, öljykasvit sekä maanparannusmielessä nurmet. Viljelyala on tarkoitus pitää entisellään vuokrasopimuksien jatkuessa ja mahdollisuuksien mukaan kasvattaa maltillisesti viljelyalaa.

Maataloudessa kaiken perustana on luonnon kunnioittaminen. Luontoa ei voida kontrolloida, mutta sen vaikutuksille voidaan varautua. Maataloustöissä on tärkeää toimia juuri silloin, kun säätila sen sallii. Tällöin työskennellään pitkiä päiviä, koska sateen sattuessa työt keskeytyvät. 

Maatilallamme työsesongit painottuvat kevälle ja syksylle. Talvisaikaan tehdään huoltotoimenpiteitä sekä viljalogistiikkaa ja levitetään maanparannusaineita pelloille lumihangen päälle. Kirjanpito- ja toimistotöitä riittää pitkin vuotta. Syysmuokkauksien päätteeksi tehdään alustava viljelysuunnitelma tulevalle vuodelle ja huolletaan koneet talviteloille. Kevät alkaa viljelysuunnittelun viimeistelyllä ja korjaamo- ja huoltotoimenpiteillä. Kylvö suoritetaan perinteisesti meidän tilalla Toukokuun toisella tai kolmannella viikolla ja se tehdään yleensä nopeasti säiden salliessa.

Kasvukauden aikana peltoja tarkkaillaan jatkuvasti ja lisälannoituksia sekä rikkaruiskutuksia tehdään kesäkuusta heinäkuulle. Ennen sadonkorjuuta on vuorossa vieraslajien kitkentä kaikilta pelloilta, sillä siemenviljelyssä lajipuhtaus on yksi tärkeimmistä elementeistä.  Sadonkorjuuaika painottuu yleensä elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Tavoitteena on alle 20% puintikosteus, jotta siemenviljan itävyys ei kärsi ja kuivausaika olisi mahdollisimman optimaalinen. Viljat varastoidaan siiloihin ja hallivarastoihin odottamaan viljanäytetteiden tuloksia ja toimitusta siemenpakkaamolle. 

Uuden sadon alku – kylvö

Kylvöajankohta tilallamme on pääsääntöisesti Toukokuun puolivälissä. Jos syysviljoja on kylvetty, niin kylvötyö tehdään yleensä Elo-Syyskuun taitteessa.  Tilallamme kaikki kylvöt tehdään muokattuun maahan, mikä vähentää rikkaruohoja ja täten torjunta-aineiden käytön tarvetta. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä pyritään kasvattamaan ja kevätmuokkauksia lisäämään tulevaisuudessa entisestään.

Kylvötöissä on monia tärkeitä työvaiheita. Maanmuokkaus äestämällä on helponnäköistä työtä, mutta vaatii kuljettajalta kuitenkin koko ajan keskittymistä. Äkeen työsyvyys on noin 5cm. Aijasahon Tilan pelloilla on monupuolisesti eri maalajeja ja maalaji saattaa yhden vedon aikana vaihtua jopa 10 kertaa. Tällöin äestäjän on koko ajan säädettävä työsyvyyttä ja kevyemmillä maalajeilla äestä on nostettava reilusti ylös, jotta optimaalinen muokkaussyvyys pysyy. Kovemmat savikot joudutaan äestämään yleensä kahteen kertaan riippuen keväästä ja pellon kosteudesta, jotta sopiva muokkaustulos ja syvyys saavutetaan kylvöä varten.

 

Kylvön tärkeimpiä työvaiheita on koneen säädöt ja kiertokoe. Kiertokokeessa siementen ja lannoitteiden määrät säädetään juuri oikeaksi riippuen siementen painosta ja itävyydestä sekä lannoitteiden tarpeesta pellolla. Kiertokokeen tulos todennetaan pellolla kylvötyön aikana laskemalla tarvikkeiden menekkiä kylvettyyn pinta-alaan nähden. Kylvöä aloittaessa on todella tärkeää tarkistaa oikea kylvösyvyys, jotta siemen ei mene liian syvälle eikä liian pintaan. 3-4cm on optimaalinen kylvösyvyys monelle kevätviljalle. Liian pintaan kylvetty on arka kuivuudelle ja liian syvään kylvetyn siemenen voimavarat kuluvat turhaan oraan pyrkiessä nousemaan maanpinnalle.

Kylvöaikaan meidän tilalla työskennellään yleensä 18-20 tuntia päivässä, jotta saadaan tehokkaasti ja nopeasti siemenet maahan säiden ollessa suotuisat. Äestä ajetaan kahdessa vuorossa lähes taukoamatta kylvökoneen seuratessa tiiviisti perässä.

Viljojen orastuminen on suuri ilo maanviljelijän silmille, kun näkee uuden viljasadon nousun maasta kohti valoa.

Kasvukauden toimenpiteet

Kasvukauden aikana viljapeltoja seurataan jatkuvasti. Viljelyksille ajetaan lisälannoitusta sekä torjutaan rikkaruohoja sekä suojataan viljakasveja taudeilta. Ruiskutuskertoja tulee yleensä kaksi ja lisälannoitus tehdään erikseen apulannanlevittimellä. Ruiskutuksien ja lisälannoituksien aikaikkuna on yleensä vain muutama päivä, joten tässäkin ajoitus on todella tärkeää. Ruiskutukset tehdään yleensä yöaikaan, koska päiväsaikaan on liian tuulista tai kuumaa.

Ennen puintia kaikki viljapellot kävellään läpi ja vieraslajit kitketään pois käsin. Siemenviljelyssä viljapellot tarkastetaan kaikki vuosittain tarkastajien toimesta, jotta varmistetaan lajipuhtaus ja hyväksytty laatu siemenviljalle.

Puintiajankohta vaihtelee sateiden ja kesän tuottaman lämposumman mukaan ja tilannetta seurataan tiiviisti läpi kesän.

Sadonkorjuu

Sadonkorjuu on viljelijälle yhtä juhlaa, jos koneet ja kalusto toimii. Vilja pyritään puimaan hyvissä olosuhteissa ja kosteuden ollessa alle 20. Näin varmistetaan siemenviljan hyvä laatu ja itävyys. 

Säiden ollessa suotuisat puintipäivä alkaa yleensä puolen päivän maissa ja loppuu iltakasteen laskiessa yhdenksän maissa. Puimurin säädöt ja tarkastukset ennen puintia on tärkeässä osassa puinnin onnistumiselle. Puimuri esisäädetään valmiiksi ja hienosäätö tehdään pellolla tarkastelemassa säiliöön tulevan viljan puhtautta ja peltoon menevää puintijätettä. Jos pellosta löytyy puinnin jälkeen siemeniä, tehdään säätöjä, jotta puintitappiot minimoidaan ja puintitulos maksimoidaan. Puintitulokseen vaikuttavat mm. puintikelan nopeus, puintiväli, seulastojen säätöarvot ja ilman määrä, joka puhaltaa roskat seulastoilta ulos. Myös puintinopeudella on suuri merkitys. Liian hiljaa ajaessa puintikoneisto käy vajaatehoisena ja irtipuinti heikkenee ja puolestaan liian kovaa ajaessa kohlimet ja seulasto eivät ehdi käsitellä kaikkea materiaalia ja siemeniä tippuu puimurin perästä maahan. Meidän puimurissa on kohlimilla ja seulastoilla puintitappiomittarit, jotka auttavat oikean ajonopeuden löytämisessä.

Puintipoutien sattuessa puidaan niin paljon kuin ehditään ja puimuria tyhjennetään peräkärryyn monesti vauhdista, jotta ehditään korjata mahdollisimman paljon viljaa talteen. Parhaina puintipäivinä pystytään puimaan noin 20 hehtaarin pinta-ala meidän puintikalustolla.

Viljan kuivaus ja varastointi

Vilja kuivataan tilallamme lämminilmakuivaajassa. Jos tulossa on sadepäiviä puidaan viljaa niin paljon kuin ehditään välivarastoon kylmäilmakuivuriin, jossa vilja kuivaa hieman ja pysyy viileänä odottaessaan vuoroa lämminilmakuivuriin. Lämminilmakuivaaja vetää kerrallan noin 30m3 viljaa ja kuivausaika riippuut täysin viljankosteudesta. Vilja on kuivattava 13% kosteuteen, jotta säilyvyys taataan ja sen jälkeen se varastoidaan joko siiloihin tai hallivarastoihin odottamaan toimitusta siemenpakkaamolle. Jokaisesta kuivattavasta erästä otetaan viljanäyte, jotka toimitetaan analysoitavaksi. Analyysin tulokset sanelevat kelpaako vilja siemeneksi vai meneeko ne elintarvikkeeksi tai rehuksi. Tilallamme viljat kuivataan nykyään lähes täysin aurinkoenergialla ja uusiutuvalla biopolttoaineella.

Siemenen itävyys on tärkein kriteeri siemenviljalle. Itävyysraja on normaalisti 85%, eli vähintään sen verran näytteen siemenistä tulisi itää, jotta itävyys on riittävä siemenviljaksi. Itävyyteen vaikuttavia tekijöitä on paljon koko satokauden aikana. 

Syksyt voivat olla hyvinkin sateisia, jolloin on tärkeää korjata satoa niin paljon kuin mahdollista säiden salliessa. Liialliset sateet puitavissa olevaan kasvustoon heikentävät siemenen laatua ja itävyyttä. Jatkuvat sateet aiheuttavat tähkäidäntää, jolloin itävyys laskee merkittävästi. Puintiaikaan viljankuvaus pyörii jatkuvasti ja monesti keskellä yötä vaihdetaan uudet kuivattavat viljat kuivaajaan, jotta kuivausprosessi pyörii taukoamatta yötäpäivää. Kaikki aika minkä vilja joutuu puinnin jälkeen odottamaan kuivaamista heikentää jälleen viljan laatua ja itävyyttä.